Linjamuunnin on ratkaisu, kun alkuperäinen autosoitin tuottaa ongelmia autohifin asennuksessa. Jossain autoissa soittimen vaihto on tehty käytännössä mahdottomaksi (tiukka katse Volvoon).

Linjamuuntimia on kahta tyyppi: passiivinen ja aktiivinen. Käytännössä passiivinen on edullisin (ja huonoin) ratkaisu muutamasta syystä. Ensinnäkin äänenlaatu ei ole lainkaan aktiivisen linjamuuntimen tasolla. Passiivisuus tekee siitä myös herkemmän autohifissä huonoille häiriöille, jotka tulevat läpi kaiuttimista. Huonoa on myös taonsäädön puuttuminen. Passiivista linjamuunninta käyttäessä ei ole mahdollista siis säätää äänenvoimakkuutta autosoittimelta tulevalta signaalilta. Yksi ongelma lisää on se, ettei silloin tule lainkaan herätevirtaa vahvistimelle. Tällöin tulee taas yksi lisäongelma ratkaistavaksi, joka ei ole hyvä juttu. Sitten on vielä viimeinen ongelma, joka on ettei passiivinen linjamuunnin välttämättä sovi lainkaan autoon.

Aktiivinen linjamuunnin puolestaan on hieman arvokkaampi, mutta se myös tuo lisäarvoa ja helppoutta autohifin asennukseen. Joissain malleissa tulee automaattinen herätevirta vahvistimelle. Kytkeminen on hieman hitaampaa, kun muunnin tarvitsee kaiutinsignaalin lisäksi jatkuvan virran sekä maaliitoksen. Äänenlaatu, joka on varmasti jokaisen autohifiasentajan mielessä, on monta kertaluokkaa parempi kuin passiivisessa, joka on jo todella tärkeä pointti.